Category Archives: Tutkimus

CDNF kliiniset testit ovat alkaneet

Herantis Pharma on käynnistänyt potilasrekrytoinnin ja ensimmäinen potilas aloittanut kliinisessä tutkimuksessa CDNF-lääkeaihiolla Parkinsonin taudin hoidossa

Tutkimuksen aloittava tutkimuskeskus, Karoliinisen Instituutin yliopistosairaala Tukholmassa, on jo rekrytoinut tutkimukseen ensimmäisen potilaan.

Potilasrekrytointi on tarkoitus käynnistää kahdessa muussa sairaalassa, Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa sekä Lundin yliopistollisessa sairaalassa, heti kun vaadittu aineisto hoitojen turvallisuudesta kertyy ensimmäisestä keskuksesta. Tämän arvioidaan tapahtuvan vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana. Lisätietoa tutkimuksesta on saatavilla projektin verkkosivustolla https://treater.eu/.

Tutkimukseen on tarkoitus rekrytoida kaikkiaan 18 potilasta, jotka sairastavat Parkinsonin tautia. Osa potilaista saa CDNF-valmisteen sijaan lumelääkettä. Tämä tutkimusasetelma mahdollistaa objektiivisemman alustavan arvion CDNF:n turvallisuudesta ja vaikutuksista.

Herantis Pharma Oyj

Lue yhtiötiedote 27.9.2017 kokonaisuudessaan Tutkitusti sivun alta.

Yhtiön verkkosivusto: www.herantis.com

Kantasolut Parkinsonin kaatamisessa

Tutkijat ovat onnistuneesti injektoineet kantasoluja 64-vuotiaan Victorialaismiehen aivoihin osana Parkinsonin taudin hoitoa. Tutkijoiden mukaan ensimmäistä kertaa laatuaan maailmassa.

Leikkaussali

Kantasolujen käyttöön liittyvät eettiset ongelmat vältettiin tuottamalla kantasolut laboratoriossa.

Yleensä kirurginen hoito Parkinsonin taudissa on DBS-hoito, jossa neurokirurgit poraaavat reikiä potilaan kallon ja asentavat johdot kahteen kohtaan aivoja.

Mutta tuoreimmassa tutkimuksessa, miljoonia kantasoluja ruiskutettiin 14 eri kohtaan potilaan aivoihin, kertoi Garish Nair, neurokirurgi Melbournen kuninkaalisesta sairaalasta.

Ennen ihmiskoetta hän ja hänen kollegansa olivat harjoitelleet viikkoja 3D-mallilla.

”Haasteena oli tehdä toimenpide sellaisella tavalla, joka minimoi instrumentin viennin aivoihin, vahinkojen välttämiseksi”, tohtori Nair sanoi.

”Meidän piti itse suunnitella uusi tapa tehdä se. Teimme noin kolme tai neljä harjoitusleikkausta ennen kuin olimme varmoja, että saimme tehtyä toimenpiteen täysin oikein.”

Parkinson on sairaus, joka aiheutuu dopamiinin puutteesta aivoissa”, hän sanoi.

”Taudin oireita ovat vapina, jäykkyys sekä vaikeus ilmaista tunteita, jotka vaikuttavat kävelyyn. Kaikkia näitä toimintoja välittää dopamiini.’

Kantasolujen odotetaan kohottavan välittäjäaineena toimivan dopamiinin tasoja.

”Seuraamme näitä potilaita nähdäksemme onko mitään parantumista Parkinson oireiden suhteen tapahtunut”.

Linkki ABC:n englannin kielisille verkkosivuille.

ABC News 14.9.16

VALOHOIDOSSA EDISTYSTÄ

Referaatti Scientific American lehden artikkelista ”Optogenetics Lights Up Therapeutics Neuroscience”. Kirjoittanut Dr Nayef Al-Rodhan, June 23, 2016.

Aivoihin upotettava langaton mikroelektroniikkatekniikka antaa lupaavia odotuksia mm Parkinsonin taudin hoitoon.

Tutkijoiden on vaikea selittää miten aivot tekevät sen mitä ne tekevät aivojen monimutkaisuudesta johtuen, ainakin yksityiskohtaisella tasolla. Perusteellinen ymmärtäminen on tarpeen jotta mm Parkinsonin taudin syihin voitaisiin täsmävaikuttaa.

Aivoihin upotettavilla lankaelektrodeilla on kyetty seuraamaan hermosolujen aktivoitumista jossain määrin. Mutta tämä on epätarkkaa tekniikkaa, sillä lankaelektrodit stimuloivat myös kohdetta ympäröiviä hermosoluja eivätkä elektrodit kykene erottamaan erilaisia hermosoluja toisistaan.

Läpimurto saatiin vuonna 2005, jolloin neurogeneetikot esittivät menetelmän, jolla hermosolut saatiin reagoimaan erivärisiin valoihin. Tätä tekniikkaa kutsutaan optogenetiikaksi koska siinä tiettyjä geenejä voidaan valon tietyn värin avulla virittää ”ON” tai ”OFF” tilaan häiritsemättä naapurigeenien toimintaa. Geenejä voidaan valon väriä ja valon ajoitusta säätämällä ohjata toimimaan oikeassa järjestyksessä. Tämä on tärkeää, sillä aivojen toiminnassa hermosolujen aktivoitumisen oikea ajoitus on kaikki kaikessa.

Upottamalla tietylle valolle herkkiä geenejä hermosoluihin, nämä hermosolut voidaan aktivoida toimimaan ”ON” tilassa oikeassa järjestyksessä. Tekniikkaa on tutkittu hiirikokeissa.

Tähän asti ongelmana on ollut valosignaalin vieminen syvälle aivoihin. Mutta nyt ultraohuet mikroelektroniikkalastut, tuskin hermosolua kookkaammat, voidaan upottaa aivoihin kudosvaurioita välttäen ja näitä lastujen tuottamaa valoa voidaan ohjata langattomasti pään ulkopuolelta.

Optogenetiikka on jo nyt avannut uusia näkymiä aivosairauksien, kuten Parkinsonin vapinan hoitoon.

Linkki alkuperäiseen artikkeliin: Valohoitoa

Fysioterapia ja Mr Parkinson

Iltasanomat 3.2.2016

Fysio- ja toimintaterapia kuuluu monien Parkinson-potilaiden hoitoihin, mutta niistä ei välttämättä ole apua arkiaskareista selviämiseen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan fysioterapia ei näyttäisi auttavan ainakaan potilaita, joiden Parkinson-oireet ovat vielä lieviä tai kohtalaisia.

Tutkimuksessa 760 Parkinsonin tautia sairastavaa satunnaistettiin joko fysio- ja toimintaterapiaan tai verrokkiryhmään. Kaikilla osallistujilla oli vaikeuksia suoriutua arkiaskareistaan.

Fysioterapiaan osallistuneet saivat keskimäärin neljä tunnin mittaista hoitokertaa kahden kuukauden aikana.

Kolmekuukautisen seurannan päättyessä fysio- ja toimintaterapiaan osallistuneet eivät pärjänneet arkiaskareissa ja jokapäiväisissä toimissaan sen paremmin kuin verrokkiryhmäläiset. Eroja ei näkynyt myöskään potilaiden elämänlaadussa.

Havainnot viittaavat siihen, ettei fysioterapia todennäköisesti auta lievistä tai kohtalaisista Parkinson-oireista kärsiviä potilaita ainakaan, jos fysioterapiaan ohjataan kaikki potilaat.

Fysioterapiasta on silti todennäköisesti apua potilaille, joille sitä määrätään tiettyihin vaivoihin, kuten kävely- tai tasapainovaikeuksiin.

On myös mahdollista, että fysioterapia auttaisi pitemmälle edennyttä Parkinsonin tautia sairastavia, tutkijat kirjoittavat, mutta tämä pitää varmistaa uusissa tutkimuksissa.

Parkinsonin tautia sairastaa noin kymmenentuhatta suomalaista. Se on parantumaton, tuntemattomasta syystä johtuva hermostollinen sairaus, joka aiheuttaa mm. vapinaa, lihasjäykkyyttä ja liikkeiden hidastumista. Yleensä tauti todetaan 50–80-vuotiailla.

Tutkimus julkaistiin Jama Neurology -lehdessä, linkki siihen:

http://dx.doi.org/10.1001/jamaneurol.2015.4452

— Jorma Aho-Mantila

Hanskat tiskiin?

Tekniikka & Talous 20.1.2016

Parkinsonin tautiin kehitettiin hansikas, joka korjaa käyttäjänsä liikkeitä.

Extreme Tech kirjoittaa Faji Ongin kehittämästä hansikkaasta GyroGlovesta, joka on jo voittanut 10 000 punnan F-factor palkinnon.

Hansikkaan idea syntyi, kun Ong näki lääketieteen opintojensa aikana Parkinsonin tautia sairastavia potilaita, joiden motoriikka oli heikentynyt niin paljon, että lääkkeet eivät enää auttaneet.

Kahdessa vuodessa Ong ja apuna ollut insinööritiimi kehittivät puettavan laitteen, joka lievittää käsien tärinää. Laite toimii paristolla. Siinä on sisäänrakennettu ohjain, joka säätelee niveliä ja käännöksiä. Gyroskooppi reagoi liikkeisiin ja muuttaa niitä.

GyroGlove hidastaa käsien liikkeitä poistaen tärinää. Laite on kevyt, mutta nopea reaktioissaan. Se käyttää kääntyvää kinematiikkaa korjauksissa.

Testikäyttäjien mukaan hanska tuntui samalta kuin käden liikuttaminen siirapissa: liikkeet olivat hitaita, mutta sulavia.

GyroGloven oletettu myyntihinta on noin 700 dollaria eli noin 640 euroa.

Klikkaa linkkiä Extreme Tech sivulle tai kopioi alla oleva osoite selaimeesi.

http://www.extremetech.com/extreme/221368-mit-engineers-create-glove-that-mitigates-hand-tremors-from-parkinsons

  • Jorma Aho-Mantila

Tutkitusti totta

Parkinson diagnoosai on tutkittu erittäin paljojn eikä sen syntyä ole vielä selvitetty. Suomessakin on useita projekteja käynnissä ja tutkijat ovat kertoneet nistä kerhomme tilaisuuksissa. Mielenkiintoista tutkimustietoa on saatavissa ruotsalaisilta kollegoilta. Pyrimme tuottamaan TUTKITUSTI -otsikon alla tuoretta tutkimustietoa ja käymään keskustelua tulosten merkityksestä. Sivuston tälle haaralle etsimme toimittajaa sisältöä tuottamaan.